Aihearkisto: Yleinen

Kotimaisten verkkokauppojen käyttö lisääntyy myös eläkeläisillä, kertoo korona-ajan tutkimus

Pandemian jälkeisessä ajassa verkko-ostaminen lisääntyy kaikissa ikäryhmissä, kertoo tuore suomalaisten korona-aikaa selvittänyt tutkimus. Tutkimukseen vastanneet kertoivat myös aikovansa lisätä lähialueen tuotteiden ja palveluiden hankkimista ja etenkin kotimaisten verkkokauppojen käyttöä. Samalla iso osa vastaajista on kokenut tulevansa toimeen vähemmällä tavaralla ja palveluilla kuin ennen korona-aikaa.

Tämä selviää monitieteellisen DigiConsumers -tutkimushankkeen syyskuussa julkaistusta tutkimusraportista. Tutkimuksessa tarkasteltiin kansalaisten asenteita, hyvinvointia ja toimintaa arjessa koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien aikana vuosina 2020 ja 2021. Tutkimus tehtiin huhtikuussa 2021, ja sitä verrattiin osin keväällä 2020 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen. Tuloksia verrattiin myös ruotsalaisten ja brittien vastaaviin vastauksiin.

Tutkimuksesta nousee esiin useita mielenkiintoisia seikkoja liittyen siihen, kuinka eri tavalla vanhemmat ikäluokat ovat kokeneet koronavirustilanteen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ihmisten kuluttamiseen.

Nuorimmat vastaajaryhmät kokivat vanhempia useammin, että koronarajoituksista on ollut enemmän haittaa kuin itse koronaviruksesta. Vastauksia selittää varmasti isoin osin se, että rajoitukset kohdistuivat usein sellaisiin seikkoihin, joissa nuorten tottumuksia rajoitettiin, sekä se, että koronavirus on vaarallisempi iäkkäämmille ihmisille.

Aiotaan tulla toimeen vähemmällä tavaralla

Huoli koronaviruksen vaikutuksista taloudelliseen toimeentuloon on pienintä 56–75-vuotiaissa vastaajissa, etenkin 66–75-vuotiaissa, joista oletettavasti suuri osa saa toimeentulonsa eläkkeen muodossa. Eläkeikäiset kertoivatkin harvimmin vähentäneensä kulutusta koronarajoitteiden aiheuttamien taloudellisten ongelmien vuoksi.

Koronavirustilanteen rajoitusten yhteydessä on puntaroitu paljon rajoitusten vaikutuksia talouteen ja terveyteen. Vaikka pahin tilanne tuntuukin olevan jo takana päin, ovat kuluttajat varovaisia kulutustottumusten palauttamisessa koronaa edeltävälle tasolle. Suomalaiset arvioivat tulevansa brittejä ja ruotsalaisia useammin tulevansa jatkossa toimeen vähemmällä tavaralla. Vanhimmat ikäryhmät arvelivat nuoria useammin hankkivansa tulevaisuudessa vähemmän tavaraa.

Vanhimmat vastaajat ilmoittivat myös vähentävänsä jatkossa ulkomaanmatkailua useammin kuin nuoret vastaajat. Toisaalta eläkeikäisillä matkustushalukkuutta oli selvästi enemmän kuin 56–65-vuotiailla.

Verkkokauppa vetää nuoria ja keski-ikäisiä mutta myös eläkeläisiä

Korona-aikana yleistyi verkkokauppojen käyttäminen sekä lähialueen tuotteiden ostaminen. On mielenkiintoista seurata, kuinka aikomus käyttää koronapandemian jälkeen aiempaa enemmän lähialueen kauppoja ja palveluita tulee toteutumaan. Yli kolmannes suomalaisista ilmoitti kaipaavansa fyysisiä kauppoja, ja tutkimuksen tehneiden tutkijoiden mukaan samanlaisia aikomuksia on käynyt ilmi myös muualla maailmassa. Lähituotteiden ostoa kertoi lisänneensä useimmin pieni- ja suurituloisimmat vastaajat.

Verkkokauppojen käytössä yleistymistä on tapahtunut korona-aikana erityisesti alle 25-vuotiaissa. Heistä puolet kertoi lisänneensä tavaroiden ostamista netistä.

26–45-vuotiaista noin joka kolmas kertoi lisänneensä tavaroiden ostoa netistä, mutta myös vanhemmissa vastaajissa halukkuutta oli paljon. 46–65-vuotiaista 28 prosenttia kertoi ostaneensa enemmän tavaraa netistä koronan aikana. 66–75-vuotiaistakin yli viidennes oli lisännyt tavaroiden verkkokauppaostoja. 56–75-vuotiaissa vastaajista tosin 10 prosenttia oli ostanut aiempaa vähemmän tavaroita netistä korona-aikana.

Ostot ovat kuitenkin siis yleistyneet kaikissa 18–75-vuotiaiden ikäryhmissä. Kotimaisten verkkokauppojen käyttöä aikoo lisätä erityisesti nuorimmat vastaajat, mutta myös noin viidennes eläkeläiskuluttajista.

Henkinen hyvinvointi ja yksinäisyys enemmän nuorten huolena

Yksinäisyys on ollut korona-aikana huolestuttava ongelma. Eniten yksinäisyyttä kokivat nuorimmat vastaajat. Iäkkäämmissä vastaajaryhmissä yksinäisyyden kokemukset olivat harvinaisempia, joskin yli puolet kertoivat kokeneensa edes silloin tällöin yksinäisyyttä koronapandemian aikana. Huolestuttavaa on, että 18–25-vuotiaissa 93 % vastaajista oli kokenut ainakin silloin tällöin yksinäisyyttä. Selvästi vähiten yksinäisyyttä kertoi kokeneensa yhdessä asuvat pariskunnat, joilla ei ollut kotitaloudessa lapsia.

Suurinta huoli koronaviruksen vaikutuksista omaan terveyteen oli vanhimmilla ikäryhmillä. 56–65-vuotiaista vastaajista 52 % kertoi olevansa melko tai erittäin huolissaan omasta terveydestään. 66–75-vuotiaissa vastaavasti huolta kantoi 44 % vastaajista. Naiset olivat miehiä useammin huolissaan koronaviruksen vaikutuksista omaan terveyteensä.

Henkisen hyvinvoinnin saralla huoli oli suurempaa puolestaan nuoremmissa ikäryhmissä. Vanhimmassa vastaajaryhmässä, 66–75-vuotiaissa, reilu viidennes vastaajista oli melko tai erittäin huolissaan viruksen vaikutuksista henkiseen hyvinvointiinsa, kun nuorimpien vastaajien, 18–25-vuotiaiden ja 26–35-vuotiaiden osalta vastaavaa huolta kantoi yli 40 % vastaajista.

Suomalaiset ovat huolissaan myös läheistensä terveydestä, mutta ikäryhmissä huolta kannettiin yhtä suuresti kaikissa ikäluokissa. Läheisten henkisestä hyvinvoinnista olivat huolissaan useammin nuoret aikuiset kuin vanhemmat vastaajaryhmät.

Koko tutkimusraportti on luettavissa Digiconsumers-tutkimushankkeen sivuilta.

Pohdi ainakin näitä 5 asiaa:

  1. Tavaroiden ostaminen netistä ja digitaidot lisääntyivät kaikissa ikäryhmissä. Verkkokauppa käyttö helpoksi kaikille asiakkaille?
  2. Vanhimmat ikäryhmät aikovat kuluttaa tulevaisuudessa vähemmän tavaraa kuin ennen. Siirtyykö kulutus palveluihin?
  3. Hyvätuloisimmat kuluttajat aikovat lisätä verkko-ostamista. Verkkoon myytäväksi myös kalliimpia tuotteita ja palveluita?
  4. Vähiten ulkomaille matkailua kaipasivat 56–65-vuotiaat. Mitä he sen sijaan aikovat tehdä?
  5. Lähituotteiden hankinta kiinnostaa. Onko markkinointi- ja myyntikanavat kunnossa lähiseudun asiakkaita ajatellen?

Teksti: Risto Salminen

Case: Fysioterapiaa luonnollisesti – Palvelun testaaminen kehitysvaiheessa auttoi täsmentämään palvelun sisältöä asiakaslähtöisesti

Hyvinvointia Luonnollisesti Oy:n uutta palvelua, Fysioterapiaa Luonnollisesti, lähdettiin Silver Economyn palvelumuotoilun mikropilotissa viemään testausvaiheeseen. Mikropilotissa uusia palveluita jäsenneltiin ensin tuotekorteiksi, pohdittiin erilaisia asiakasprofiileja ja testattiin sitten kohderyhmään kuuluvien testiasiakkaiden avulla. Tulokseksi saatiin uutta asiakasymmärrystä ja paremmin +50-ikäryhmälle kohdistettua tarjontaa jo ennen kuin palveluita oli lanseerattu.

Lue loppuun

Case: CareCare Oy – Asiakasymmärryksen kehittäminen auttaa sujuvoittamaan palveluprosessia

Joensuulaisen hoitoalan apuvälineitä tuottavan CareCare Oy:n palvelumuotoilun kehitysprojektin keskiössä oli yrityksen CareCare IGS Pitosukka-tuotteen löydettävyyden parantaminen. Tehtävään käytiin käsiksi hahmottelemalla tuotteen palvelupolkua ja ensisijaisia asiakasryhmiä. Prosessin aikana löydettiin useita keinoja, joilla valmiin tuotteen löydettävyyttä kuluttajasegmentissä voidaan parantaa.

Lue loppuun

Kiteellä käytiin läpi työkaluja, joilla on saatu lisää kilpailukykyä +50-asiakkaista

Keski-Karjalassa matkailuyrittäjien vuoden huippukausi eli kesä oli vilkas mutta kohteesta riippuen kuitenkin hieman erilainen. Tämä ilmeni Silver Economy -hankkeen ”Näin saat lisää kilpailukykyä +50-asiakkaista”-tilaisuudessa. Yhdessä Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn kanssa järjestetty tilaisuus oli ensimmäinen tilaisuus, jonka Silver Economy järjesti kasvotusten Kiteellä sitten helmikuun 2020 ikäystävällisen yrityksen valmennuksen.

Lue loppuun

Case: Polunmutka Oy – Kesäpolku-tapahtumaa kehitettiin palvelumuotoilun avulla

Silver Economy -hankkeessa toteutetaan syksyn 2021 aikana palvelumuotoilun mikropilotteja, joiden tarkoituksena on saattaa loppuun hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä aloitettu yli 50-vuotiaille asiakkaille suunnattujen palveluiden kehitystyö.

Yksi mikropilotteihin osallistuneista yrityksistä on joensuulainen Polunmutka Oy. Polunmutkan kanssa tuotteistettiin uusi tapahtuma, joka olisi toteutettavissa tulevaisuudessa eri paikoissa yrityksen toiminta-alueilla. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kesäpolku-tapahtumassa Polunmutka pääsi myös kuuntelemaan asiakkaitaan siten, että yritys vahvisti ymmärrystään siitä, mitä asiakkaat arvostavat, ja mitkä arvot ovat tärkeitä sekä yritykselle että sen asiakkaille.

Lue loppuun

Syyskuun tilaisuuksissa etsitään tapoja toimia yli 50-vuotiaiden markkinoilla entistä kannattavammin

asiantuntija mika pasanen esitelmöi ison ruudun ääressä luentotilassa

Liiketoimintamallien tarkastelu voi auttaa yritystä löytämään uutta näkökulmaa erilaisten asiakasryhmien parempaa ja kannattavampaa palvelua varten. Tätä teemaa käsiteltiin keskiviikkona 1. syyskuuta, kun Silver Economy -hankkeessa palattiin kasvotusten järjestettäviin avoimiin tilaisuuksiin Joensuun Taito Galleriassa. Tilaisuudessa puhuttiin siitä, miten yritykset voivat saada yli 50-vuotiaista asiakkaista lisää kilpailukykyä.

Lue loppuun

Avoin tilaisuus: Näin saat lisää kilpailukykyä +50-asiakkaista

Useat yritykset eri palvelualoilla ovat onnistuneet parantamaan liiketoimintaansa huomioimalla paremmin yli 50-vuotiaiden asiakkaiden tarpeet. Monen kannattaa pohtia omaa asiakaskuntaansa: olisiko jotain uutta, mitä tälle yhä kasvavalle asiakasryhmälle voisi tarjota? Mikä heitä kiinnostaisi? Mikä saisi heidät pysymään asiakkaina ja ehkäpä ostamaan lisää palveluja tai tuotteita?

Lue loppuun

Tule mukaan ikäystävällisen yrityksen -opintojakson pilottiin

Ikäystävällinen yritys -verkko-opintojakson maksuton pilotti, 13.9.–12.12.2021.

Useat yritykset ovat onnistuneet parantamaan liiketoimintaansa huomioimalla paremmin ikääntyneiden asiakkaiden tarpeet. Voisiko ikäystävällisyys tuoda sinunkin yrityksellesi uusia asiakkaita, parantaa asiakastyytyväisyyttä sekä lisätä liikevaihtoa? Opintojaksolla pääset mm. työstämään oman yrityksesi ikäystävällisyyttä eteenpäin konkreettisten tehtävien kautta.

Lue loppuun

Palveluiden kehittämistyö finaaliin mikropilottien avulla

Silver Economy -hankkeessa tarjotaan syksyn 2021 aikana hankkeeseen osallistuneille yrityksille mahdollisuutta tulla mukaan yrityskehittämisen mikropilotteihin. Mutta mikä ihme on ”mikropilotti”? Tämä sanakaunotar otettiin käyttöön kesän 2021 alussa, kun ryhdyttiin suunnittelemaan, miten voitaisiin parhaiten auttaa hankkeen kautta palveluidensa kehityksessä alkuun päässeitä yrityksiä. Pohdinnan tuloksena päätettiin tarjota yrityksille mahdollisuutta pilotoida, tai kehittää loppuun saakka pitkälle edistyneitä 50+ -asiakkaille suunnattuja palveluitaan ketterästi, rivakasti ja tehokkaasti, hankkeen koulutuksissa hankittuja oppeja palvelumuotoilusta ja viestinnästä hyödyntäen.

Kehitystyötä yrityksen tarpeiden mukaan

Mikropilotit räätälöidään aina osallistuvan yrityksen kehitystarpeiden mukaisesti. Mikropilotti sopii yrityksellesi erityisesti, jos kehitystyösi on edennyt jo konseptointi-, tuotteistus- tai testausvaiheeseen, ja tarvitset vähän työntöapua maaliin päästäksesi. Hankkeen koulutuksiin osallistuneet yritykset voivat palvelun avulla hioa asiakasymmärrystään ja viedä loppuun yli viisikymppisille asiakkaille suunnatun uuden tai vanhan palvelun kehitystyön palvelumuotoilun apuvälineitä hyväksikäyttäen. Kehitystyössä yritysten apuna ja koutsina toimii hankkeen yrityskehittäjä Outi Santaniemi. Mikropilotteihin on tarjolla kymmenen paikkaa, ja niiden toteutusaika on heinä- marraskuu 2021.

Nopea ja ketterä kehitysprojekti

Pilotointi pitää sisällään alkukartoituksen ja kaksi tapaamista, joiden aikana voidaan järjestää työpajoja, ottaa mukaan testiryhmiä testaamaan konsepti- tai lanseeraustasolla olevia palveluita, tai tuotteistetaan pitkälle kehitettyä palvelua. Pilotoinnin sisältö riippuu siis paljon yrityksen kehitystavoitteesta ja palvelun kehittämisen tilasta. Ajallisesti pilotin kesto vaihtelee kuukaudesta puoleentoista kuukauteen, kehittämistyön vaiheesta ja laajuudesta riippuen.

Mikropiloteista kirjoitetaan syksyn mittaan myös blogisarja, joiden kautta päästään tutustumaan case-esimerkkeihin, joissa palvelumuotoilun keinoja on hyödynnetty nopeissa ja ketterissä palvelukehitysprosesseissa.

Mikropilottien yrityskehittäjä Outi Santaniemi astui Silver Economy -hankkeen projektikoordinaattorin tehtäviin kesällä 2021. Outi on koulutukseltaan muotoilija (AMK) ja omaa runsaasti työkokemusta erilaisista asiakaspalvelu- ja tuotekehitystehtävistä. Hän on toiminut yrittäjänä ja freelancerina luovilla aloilla lähes kymmenen vuoden ajan, ja tällä hetkellä hän täydentää osaamistaan palvelumuotoilun yamk-opinnoilla.

Ilmoittaudu mukaan mikropilotteihin ja muuhun syksyn ohjelmaan täältä!