Case: Itärajan Helmi – Yrittäjien yhteiskehittämisellä luotiin uutta matkailutuotetta

Itärajan Helmi on yrittäjä Riitta Okkosen maatilamajoitusta tarjoava yritys, joka sijaitsee Tohmajärven rannalla Jouhkolassa. Vaaratilan näkymät Tohmajärven selälle ovat upeat, ja majoitusta löytyy kolmessa eri muodossa: upouusia aittoja on kolme kappaletta, glamping-teltta mukavaan telttayöpymiseen sekä viisi kappaletta riippumaton ja teltan yhdistelmiä tentsile-majoitteita. Paikallisuus ja lähituotanto näkyy Itärajan Helmessä itselaitetusta ruuasta ohjelmapalveluihin. Silver Economy -hankkeen palvelumuotoilun mikropilotissa kehitettiin Itärajan Helmelle matkailukonsepteja kolmen yrittäjän yhteiskehittämisen työpajoissa.

Itärajan Helmi on alunperin perustettu tarjoamaan mahdollisuus hiljentymiseen ja luontoelämyksiin keski-eurooppalaisille asiakkaille. Koronan vuoksi ulkomaisten matkailijoiden virta on kuitenkin hiljentynyt, joten palvelumuotoilun mikropilotissa päätettiin keskittyä kotimaisiin matkailijoihin. Itärajan Helmen asiakaskunta kesällä 2021 koostui suurimmaksi osaksi 60-70 -vuotiaista aktiivisista matkailijoista. Yrittäjä Riitta Okkonen vastaa itse asiakkaiden viihtymisestä, ruokkimisesta ja tilojen siistimisestä.

Matkailualan kausivaihtelut ovat jyrkkiä

Itärajan Helmen vuosikello käy toukokuusta lokakuuhun. Toukokuu on hiljaista aikaa, kesäkuussa suomalaiset liikkuvat jo jonkin verran, heinäkuu on vilkkain sesonki, ja elokuussa majoitusta kaipaavat ulkomaiset matkailijat – jos pandemia suo. Jyrkät kausivaihtelut matkailualalla ovat tyypillisiä, ja vaikka ne vaikuttavatkin yritystoiminnan kannattavuuteen, voidaan toimintatapoja ja -ympäristöä kehittää erityisesti ennakoivan suunnittelun kautta. (García-Rosell ym. 2010.) Kehitysprojektissa päätettiin keskisttyä kesäkuun kävijämäärän kasvattamiseen, sillä osalla suomalaisista lomanvietto sijoittuu jo kesäkuulle.

Projektin tavoitteiksi määriteltiin Itärajan Helmen tunnettuuden kasvattaminen majoitus- ja matkailukohteena, sekä suomalaisten matkailijoiden viipymän pidentäminen. Okkosen mukaan tyypillinen keski-eurooppalainen matkailija viipyy Itärajan Helmessä vähintään viikon, kun taas suomalainen matkailija 1-2 yötä. Ensitapaamisella keskusteltiin viikonloppumajoittumisen paketoinnista, jonka avulla matkailija saataisiin sitoutumaan useamman yön yöpymiseen. Tietyn teeman, kuten käsitöiden, hyvinvoinnin tai ulkoilun ympärille rakentuva teemapaketti voisi toimia hyvin uusien asiakkaiden houkutteluun. Teemaviikonlopun ohjelmatarjonta tuodaan ulkopuolelta, jotta majoitusyrittäjä voi keskittyä keskeiseen osaamiseensa, asiakkaiden viihtymisen maksimointiin.

Mitkä teemat sitten kiinnostavat yli 50-vuotiaita asiakkaita? Markkinatutkimus kertoo, että hyvinvointi ja perhesuhteet ovat tärkeää varttuneille kuluttajille. Kunnosta huolehtiminen ja omaan itseen panostaminen merkitsevät myös paljon (Kaupan liitto, 31.1.2020). Kädentaitojen harrastajia yli 50-vuotiaissa on paljon, ja he ovat halukkaita kuluttamaan rahaa sekä käsityömateriaaleihin että kädentaitoihin liittyvään kurssitoimintaan ja tapahtumiin (Taitoliitto, 2018). Myös tulevaisuustutkija Elina Hiltusen mukaan yksi tulevaisuuden (tai jopa tämän hetken) trendejä on käsillä tekeminen lisääntyneen vapaa-ajan ja toisaalta sen myötä, että stressaavalle työelämälle haetaan vastapainoa (Hiltunen, 2017).

Yhteiskehittämisen työpajatyöskentelyllä kohti kirkkaampaa visiota

Kehitysprojektia päätettiin jatkaa yhteiskehittämisen työpajojen kautta. Työpajoihin kutsuttiin osallistumaan lähialueen yrittäjiä, joiden kanssa Okkonen oli jo aloittanut yhteistyökuvion. Lopullisessa työpajassa yrittäjiä oli mukana kaksi: Tiina Simpura (Lankapuoti Tiukula) ja Nina Kekäläinen (Pura Nordica). Osallistujien perusteella työpajoissa keskityttiin käsityö-teemaisen viikonlopun suunnitteluun. Kahteen parin tunnin mittaisen työpajan aikana saatiin aikaan runsaasti aineistoa: osallistuvien yritysten asiakkaiden empatiakarttojen laatimista, teemaviikonlopun aktiviteettien ideointia ideakasi-menetelmän avulla, teemaviikonlopun aikataulutus ja palvelupaketin määrittely.

Empatiakartan avulla jäsennetään ja kuvataan asiakkaan tarpeita, toiveita, pelkoja ja arvoja (Innokylä). Projektissa empatiakarttaa käytettiin asiakasprofiloinnin korvikkeena, sillä haluttiin keskittyä tarve- ja arvopohjaiseen työskentelyyn. Ideointikasi puolestaan on ideoinnin tehostamiseksi kehitetty, nopean työskentelyn apuväline. Ideointikasi-menetelmässä osallistujat kirjaavat ylös kahdeksan ideaa kahdeksassa minuutissa – yhden idean kuvaukseen on aikaa minuutti. (Innokylä). Näiden menetelmien avulla käsityöviikonlopun aikataulua päästiin laatimaan hyvän asiakasymmärryksen kautta.

Työpajatyöskentelyn tuloksena Itärajan Helmelle syntyi aikataulutettu teemaviikonloppukonsepti, joka keväällä 2022 lähdetään viemään toteutukseen. Viikonlopun suunnittelussa otettiin erityisesti huomioon yli 50-vuotiaat asiakkaat, joita tarkasteltiin yrittäjien oman asiakastuntemuksen näkökulmasta. Työpajat vahvistivat myös Tohmajärven alueella toimivien yrittäjien keskinäistä yhteistyötä, ja antoi myös työpajaan osallistuneille yrittäjille lisää osaamista ihmiskeskeisestä palveluiden kehittämisestä.

LÄHTEET

García-Rosell, J.-C., Kylänen, M., Pitkänen, K., Tekoniemi-Selkälä, T., Vanhala, A. & Korhonen, R. 2010. Matkailun tuotekehittäjän käsikirja. Rovaniemi: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Hiltunen, E. 2017. Mitä tulevaisuuden asiakas haluaa – trendit ja ilmiöt. Jyväskylä: Docendo Oy

Innokylä. Empatiakartta. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/empatiakartta

Innokylä. Ideointikasi. https://innokyla.fi/fi/tyokalut/ideointikasi

Kaupan liitto, 31.1.2020. Vakaat ja vastuulliset yli 55-vuotiaat arvostavat palvelua. Blogikirjoitus. https://kauppa.fi/uutishuone/2020/01/31/vakaat-ja-vastuulliset-yli-55-vuotiaat-arvostavat-palvelua/

Taitoliitto, 2018. Käsitöiden harrastaminen Suomessa 2018. Kyselytutkimus.