”Meidän asiakkaamme ovat pääosin yli 50-vuotiaita, joten tämä aihe koskettaa meitä. Haluaisin herätellä ajatuksia, mitä heidän kanssaan voisimme tehdä.” Tällainen viesti kuultiin keskiviikkona Heinävedellä esittelykierroksen yhteydessä monesta suusta, kun kolmisenkymmentä yritysten päättäjää oli saapunut kuulemaan yli 50-vuotiaiden kuluttajien mahdollisuuksista.

Illan pääpuhujana oli sosiologian professori Terhi-Anna Wilska, joka on jakanut osaamistaan aiemmin jo kevään 2019 Silver Economy -hankkeen tilaisuuksissa Pohjois-Karjalassa. Heinävedellä Wilska tarjosi jälleen sellaisia näkemyksiä, että moni paikallinen yrittäjä näki heille tärkeän asiakasryhmän nyt varmasti ainakin hieman eri näkökulmasta kuin ennen.

Wilskan esityksen tietoiskut perustuivat pääosin Jyväskylän ja Turun yliopiston tutkimusryhmän viiden vuoden välein tehtävään kyselytutkimukseen, jossa kartoitetaan ikäluokkien kulutustottumuksia.

Se on selvää, että illan aiheena olleet yli 50-vuotiaat ovat hyvin monipuolinen ihmisryhmä. Kun ihmiset jaoteltiin pienempiin ryhmiin iän mukaan, havaittiin monessa tutkittavassa kohteessa eroja.

Monet tavat säilyvät, vaikka ikää tulee lisää

Tilastojen mukaan voisi virheellisesti esimerkiksi tulkita, että nykyisin eläkeläiset käyttävät selvästi enemmän alkoholia kuin ennen. Wilskan ja tutkijakollegoiden kasaamat tilastot kuitenkin lähinnä osoittavat, että tilastoissa näkyy ikäluokkien siirtyminen tilastoissa seuraavaan ikäkategoriaan.

– Suuret ikäluokat ja 1950-luvulla syntyneet ovat käyttäneet alkoholia aina eri tavalla kuin 1920–30-luvuilla syntyneet. Nämä tilastot eivät tarkoita sitä, että ihmiset alkavat juopoiksi eläkkeelle siirtyessä, Wilska kertoi.

Ikäluokkien siirtymää aikajanalla oli havaitavissa muutenkin paljon, mutta monesti, esimerkiksi vaatteiden ostamisen kohdalla, kuluttajien arvot eri ikäisinä näkyvät.

– Vanhimmat ikäluokat kuluttavat vähiten vaatteisiin, mutta he ovat lisänneet niihin kuluttamista. Sitten jos katsoo nuoria ikäluokkia, niin heidän kulutuksensa vaatteisiin on vähentynyt.

Ja kun vaatteet kuluvat, ne kuluvat nuorilla nopeammin.

– Nuoret ostavat yleisemmin pikamuotia, vaikka he kertoisivatkin arvostavansa ostopäätöksissä ekologisuutta. Asenteet voivat olla ristiriidassa toiminnan kanssa, Wilska sanoi.

Kestävimmin kuluttavat 50–65-vuotiaat naiset, joista peräti 40 prosenttia kertoo ajattelevansa eettisyyttä tai ekologisuutta kaikissa ostopäätöksissään. Samanikäisiä miehiä tuo näkökulma kiinnostaa paljon vähemmän. Heistä vain joka kymmenennellä ekologisuus on mukana ostopäätöksissä.

Hyvinvointitrendi taisi tulla pysyäkseen

Heinävedelläkin oli paikalla hyvintointialan yrittäjiä, ja hyvinvointiin liittyneet näkemykset kiinnostivat paljon myös paikallisia matkailuyrittäjiä, sillä seudun matkailu nojaa enemmän mielen lepäämiseen toiminnantäytteisen temmellyksen sijaan. Lisäksi on havaittu, että ihmiset panostavat aiempaa enemmän oman itsensä tutkimiseen ja kehittämiseen.

– Hyvinvoinnin puolella on havaittu trendi, että henkinen hyvinvointi on menossa ohi fyysisestä rääkistä. Tällaiseen ehkä voisi kiinnittää enemmän huomioita. Teknologia on myös lisännyt hyvinvointiin liittyvää mittaamista ja kehon hyvinvoinnista huolehtimista. Nämä asiat ovat tulossa yhä enemmän myös julkiseen terveydenhuoltoon, Wilska kertoi.

Teknologian tuomat mahdollisuudet tuntuvat muuttaneen hyvinvoinnin merkitystä elämässämme pysyvämmin, mikä puolestaan tarjoaa alalle paljon pohdittavaa erilaisten kaupallistenkin ratkaisuiden saralla.

Heinävedellä käynnistettään kolmiosainen palvelumuotoiluvalmennus. Ensimmäinen kerta järjestetään kunnanvirastolla 20. helmikuuta. Valmennukset ovat maksuttomia. Lue lisää, kiinnostu ja ilmoittaudu täällä.

Teksti ja kuva: Risto Salminen