Esteettömyys avaa ikäystävällisen yrityksen kaikille

Esteettömyys on tärkeä osa yrityksen ikäystävällisyyttä. Kun yrityksen tiloja ja toimintaa suunnitellaan esteettömiksi, Design for All -periaatteen mukaisesti suunnittelussa huomioidaan mahdollisimman monenlaiset käyttäjät. Esteettömyys on osalle meistä välttämätön edellytys yrityksen palvelujen käyttämiselle, ja siitä hyötyvät kaikki.

Tavoitteena kaikkien osallistuminen

Esteettömyyden tarkoituksena on mahdollistaa kaikkien osallistuminen, jokaiselle omien tavoitteidensa mukaan. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky tai muut ominaisuudet tai tilannetekijät eivät saisi rajoittaa kenenkään mahdollisuuksia osallistua ja toimia mahdollisimman itsenäisesti ja tasavertaisesti muiden kanssa. Esteettömyys ei kosketa vain niin sanottuja erityisryhmiä – kuka tahansa meistä voi kohdata toimintakyvyn muutostilanteita.

Usein rakennetun ympäristön ominaisuuksiin liitettävä esteettömyys on paljon laajempi asia: se liittyy näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen ja ymmärtämiseen – kaikessa toiminnassa olevien esteiden minimoimiseen.

Onko esteettömyydestä huolehtiminen sitten aina kallista ja vaivalloista, kuten joskus saatetaan ajatella? On se joskus, jos asioita joudutaan kovin paljon muuttamaan jälkikäteen, suunnittelemaan ja toteuttamaan uudelleen. Kustannukset saattavat silloinkin pysyä kohtuullisina, jos muutokset osataan kohdentaa oikeisiin asioihin eli niihin, jotka ovat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä. Esteettömät ratkaisut ovat kaikkein edullisimpia silloin, kun ne tehdään jo suunnitteluvaiheessa. Ei ole välttämättä lainkaan kalliimpaa suunnitella ja toteuttaa esteetön ratkaisu verrattuna esimerkiksi siihen ratkaisuun jota ”meillä on aina ennenkin käytetty”.

Tilojen esteettömyys kutsuu sisään

Rakennetun ympäristön, esimerkiksi yrityksen tilojen, esteettömyydestä on olemassa paljon tietoa ja ohjeita (ks. esim. linkit tämän artikkelin lopussa). Vuodelta 2017 oleva Valtioneuvoston asetus rakennusten esteettömyydestä koskee julkisia rakennuksia, mutta sitä sovelletaan myös esim. uuteen luvanvaraiseen liiketilarakentamiseen. Asetus sisältää peruslinjauksia rakennusten esteettömyyden varmistamiseksi.

Yrityksen fyysinen esteettömyys alkaa jo pysäköintipaikalta, jalkakäytävältä ja ulko-oven edustalta. Puhtaana- ja kunnossapito, turvallisuus ja valaistus turvaavat esteetöntä kulkua yritykseen. Tasoerot kuten reunakivetykset ja portaat, puolestaan hankaloittavat monien liikkumista. Riittävän leveä ovi ja mahdollisten automaattiovien riittävä aukioloaika ovat tärkeitä. Sisätiloihin päästäessä kaivataan usein tietoa: varsinkin isommissa yrityksissä sisäänkäynnin läheisyydessä oleva kartta auttaa suunnistamisessa, ja aina on tärkeätä opastaa selvästi poistumistiet sekä saniteettitilojen sijainti. Sisätilojen esteettömyyteen vaikuttavat monet yksityiskohdat, jotka vaihtelevat toimialasta ja yrityksestä toiseen. Asiakkaat ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan, miten asiakaskokemusta voisi fyysisenkin esteettömyyden osalta parantaa.

Äänimaisema ja näkyvyys palvelevat aisteja

Tilojen äänimaisemalla on yllättävän suuri merkitys. Usein esteettömyyttä edistää se, jos taustamusiikkia ei ole lainkaan, tai sen volyymi on pieni. Asiakkaan ensisijainen äänimaisemaan liittyvä tarve on kuulla, mitä hänelle puhutaan ja tulla kuulluksi. Kuulutukset puolestaan tulisi toteuttaa riittävällä volyymillä, jotta kaikki voisivat ne kuulla. Tämä on myös turvallisuustekijä: asiakkaan on tärkeä tietää, mikäli yrityksen tiloissa tapahtuu jotakin hänen turvallisuuteensa mahdollisesti vaikuttavaa. Kuulutusten volyymin lisäksi äänen selkeys ja säröttömyys tukevat sanoman perillemenoa.

Entä näkyvyys, kuinka siihen voisi vaikuttaa? Hyvä valaistus kirkastaa tuotteisiin tutustumisen; yleisvalaistuksen lisäksi on syytä sijoittaa työvaloja paikkoihin, joissa asiakkaan on tarpeen nähdä erityisen tarkasti. Suurennuslaseja on hyvä olla tarjolla, nykyisin jo melko yleisten halpislukulasien lisäksi. Näkyvyys liittyy myös informaation saavutettavuuteen: selkeät opasteet ja kyltit, kaikki kirjoitettu ja painettu materiaali (kuten hintalaput, kuitit, ruokalistat jne.) olisi tärkeätä toteuttaa saavutettavuusperiaatteiden mukaisesti.

Kirjoittaja: Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu