Koronavirustilanteen nopeat vaikutukset ovat vaihdelleet myynnin totaalisesta pysähtymisestä yllättävään sivutuotteen kysynnän kasvuun. Mikään kuluttajamarkkinoilla toimiva yritys ei ole voinut välttyä siltä, että tilanne on muuttunut ainakin jonkin verran vähintään asiakkaiden ostovoiman heikkenemisen myötä.
Todella monet yritykset ovat joutuneet pakon edessä digitalisoimana myyntiään tai muuta liiketoimintaansa. Jotkin humoristit ovat jo vitsailleetkin kysellen, kiihdyttikö yrityksenne digitalisaatiota toimitusjohtaja, tietohallintojohtaja, talousjohtaja, yrityksen hallitus vai koronavirus.
Osittaisen pakon edessä myös asiakkaat ovat siirtyneet verkko-ostoksille aiemmasta poikkeavalla aktiivisuudella. Samalla yhä useampi eläkeläinenkin tulee ottamaan ensikosketuksen vaikkapa ruuan verkkokauppaan. Yritysten tulee vastata tähän kasvaneeseen kysyntään, sillä on perusteltua olettaa, että verkko-ostamisen hyvät kokemukset lisäävät sitä jatkoissa kivijalkakaupan kustannuksella.
Asiakkaiden tavoittaminen ilman läsnäoloa verkossa ja etenkin sosiaalisen median kanavissa on käytännössä mahdotonta. Kaikenikäiset asiakkaat tottunevat verkossa tapahtuvaan asiakaspalveluun ja siihen, että yritykset on saatava kiinni olennaisissa verkon kanavissa, kuten verkkosivustolta, sähköpostitse ja Facebook-sivulta.
Moni yritys on ottanut tällaiset digitalisaation perusaskeleet jo kauan sitten, mutta osa on jäänyt jopa tietoisesti digitalisaatiossa jälkijunaan.
Verkkokaupan tärkeyttä ei voi liikaa korostaa
Kuluttajatuotteiden myynnissä ollaan tultu aikaan, jolloin verkkokaupat alkavat olla pakollisia yrityksille, tai ainakin jos yrityksellä ei ole edes aikomusta sellaista hyödyntää, on siihen oltava hyvät perustelut. Verkkokauppojen lisäksi eniten kriisin alkuviikkoina lisääntyivät erilaiset tuotteiden kuljetuspalvelut, kuten kotiin toimitukset ja postiautomaattien hyödyntäminen.
Koronavirus asetti ensimmäisenä Kiinan uuden tilanteen eteen, kun ihmiset eivät voineet shoppailla tai käyttää palveluita entiseen tapaan. Kiinan osalta on jo nähty, että liikkumisrajoitukset ovat muuttaneet ihmisten käyttäytymistä. Niistä muutoksista voi löytää uusia keinoja oman liiketoiminnan mahdolliseen toteuttamiseen, tai jopa ihan uutta, itselle sopivaa bisnestä.
Osa muutoksesta tilapäistä, osa muuttaa tapoja
Usean kuluttajatuotteen kohdalla myynti on laskenut huomattavasti siten, että tilanteen odotetaan palaavan ennalleen myöhemmin. Esimerkiksi puhelimet ja vaatteet eivät käy nyt entiseen tapaan kaupaksi, mutta ei ole lähtökohtaisesti painavaa syytä, miksi niiden myynti ei palaisi suurin piirtein ennalleen joskus koronaviruskriisin jälkeen.
Liikkumisrajoitukset ovat lisänneet ihmisten älypuhelimen käyttöä. Sovellukset, jotka liittyvät terveyteen, oppimiseen, digitaaliseen asiointiin ja yleiseen turvallisuuteen, ovat aiempaa käytetympiä ja ladatumpia. Mikäli ihmiset ovat tyytyväisiä tapoihin, joilla he nyt käyttävät palveluita ja ostavat tuotteita verkon avulla, tuntuu, että käsillä on pysyvä muutos ihmisten kuluttamisessa.
Pysyvien ja tilapäisten muutosten viidakossa yritysten kannattaa lisätä ymmärrystään asiakkaiden käyttäytymisestä, ja auttaa asiakkaita uudessa tilanteessa. Se, kannattaako tilapäiset ratkaisut jättää pysyviksi, selviää kokeilemalla. Näin aikoina kokeilut ovat varmasti innovatiivisia, kuten tämä koruliikkeen ja taksiyrityksen kotiinkuljetuskampanja.
Yritysmyynnissä erilaisia häiriöitä
Yrityksille tuotteita myyvät yritykset ovat kohdanneet tuotanto- ja toimitusketjujen ongelmiin. Toki monen alan kuluttajamyynnin tyrehtyminen heijastuu yleensä myös yritysten väliseen liiketoimintaan. Yritysten ostotoiminta yleensäkin on hiipunut, kun oman liiketoiminnan epävarmuus on hillinnyt normaaleja ostohaluja.
Yrityksille palveluita myyvät yritykset ja yrittäjät ovat joutuneet uuteen, aiempaa suurempaan ”etämaailmaan”. Näin koronakriisin alkuviikkoina etätyön ja etätoteuttamisen osaamiselle on ollut erityistä kysyntää. Verkkopalvelut ovat nyt pullollaan yritysten yrityksille tekemiä webinaaritallenteita.
Palvelualan pysähdyksessä pakotettuja innovatioita
Kuluttajille palveluita myyvät liikkeet ovat monesti estyneet suorittamasta palveluita asiakkaidensa läsnä ollessa kriisirajoitusten ja -suositusten aikana.
Joitain palveluita on pystytty korvaamaan osin digitaalisesti. Ohjatut liikuntatuokiot kasvattavat suosiotaan, kun kotiinsa jääneet ihmiset huomaavat salakavalien kilojen kertyvän vyötärölle. Näitä järjestetään myös Pohjois-Karjalassa.
Muuttuneesta tilanteesta on löydetty potentiaalisia uusia liiketoimintaideoita. Liikkuminen on yksi hyvä esimerkki siitä. Liikkumista ei tapahdu nyt niin paljoa, kun ihmiset eivät kulje töihin, töissä tai lounastauolla. Monta tuhatta askelta jää ottamatta.
Myös sosiaalisten tilanteiden tarpeista on ammennettavissa omaa osaamista liippaavia mahdollisuuksia. Ihmiset tapaavat toisiaan jo verkon yli enemmän kuin ennen koronakriisiä, ja verkon yli videon avulla tapahtuva elämä tulee todennäköisesti monipuolistumaan entisestään. Esimerkiksi Zoom, Teams, Instagram, Facebook ja Vimeo ovat saaneet paljon uusia käyttäjiä ja uudenlaista käyttöä.
Kopioi muilta!
Jos uutta bisnestä ei keksi oman etätyöpisteensä puitteissa, voi katsoa mallia sosiaalisen median kanavista. Pk-yrittäjät voivat löytää ideoita esimerkiksi alla olevien hashtagien avulla Instagramista.
Muiden viestintää seuraamalla voi löytää vaikkapa kuntosalin, joka vuokraa kuntopyöriä tai lelukaupan yrittäjän, joka tuo paketin kotiin asiakkaan ovelle asti.
Lahjakorttien osaltakin voi olla luova. Yritys voi järjestää yksin tai läheisten yhteistyöyritysten kanssa kilpailun, jossa esimerkiksi kaikkien vähintään 20 euron lahjakortin ostajien kesken arvotaan 25 euron lahjakortti siihen samaan yritykseen, josta lahjakortti on ostettu.
Mukaan asiakkaiden elämään
Yritysten lisäksi myös isolla osalla asiakkaista elämä on nyt erilaista kuin ennen. Siksi yritysten olisi hyvä elää mukana asiakkaidensa arjessa omalla panoksellaan. Jokin harrastusalalla toimiva yritys voi olla somessa mukana kannustamassa siihen, miten harrastusta voi pitää yllä. Golfinpelaajat ja viulunsoittajat haluavat edelleen pelata golfia ja soittaa viulua, ja olisi tärkeää, että vähäisemmän harrastamisen aikana ajatusta harrastamisesta pidetään yllä.
Yleisestikin asiakkaat olisi hyvä saada mukaan keskusteluun, jonka avulla sekä yritykset että asiakkaat eivät liikaa lamaantuisi, vaikka koronakriisi on asettanut elämään rajoituksia.
Asiakkaat voivat nyt olla mukana auttamassa yrityksiä aikoina, jolloin ei voida ostaa entiseen malliin. Ja halukkuuttakin asiakkailla on. Siitä kertoo lukuisten yrityksiä auttavien somekampanjoiden suosio.
Asiakas voisi auttaa yrityksiä mm. seuraavasti:
- Sosiaalisen median päivitysten ja kanavien tykkääminen, kommentointi asiakkaan roolissa (Lue myös: 5 helppoa tapaa auttaa paikallista yritystä)
- Avun tarjoaminen esim. verkkokaupan perustamiseen, jos asiakas on sen alan asiantuntija. Myös muu maksuton tarpeeseen tuleva konsultointi voisi olla hyvä tapa auttaa yritystä.
- Lahjakorttien tai muiden palveluiden tilaaminen verkosta.
- Yrityksen ”fanituotteiden” ostaminen, jos niitä on tarjolla.
Mikäli yritys haluaa ottaa asiakkaansa mukaan auttamaan yritystä vaikeana aikana, voisi esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla olla lomake, jossa kysytään, voisiko avulias asiakas tukea yritystä omalla osaamisellaan.
Tarvitsetko apua?
Tarvitsetko rahallista, ohjaavaa tai ideoivaa tukea koronavirustilanteessa? Silver Economy toinen toteuttaja Business Joensuu on julkaissut kattavan koronavirusinfon verkkosivuilleen webinaaritallenteineen .
